Tupakointi on mulle nykyään se hetki, jolloin saan viettää muutaman minuutin ihan rauhassa itsekseni ilman lasta. Päivittäinen pakoreitti, joka helpottaa jaksamista. Silloin kun todella ahdistaa ja pakko saada hetki omaa aikaa ihan vain ne muutamat minuutit parvekkeella helpottaa huomattavasti ja jaksaa taas paremmin. Parisenkymmentä vuotta pärjäsin ilmankin, mutta enään en pärjäisi. Kyllä, lopettamaan pystyisin, mutten halua, koska sillä saan päivittäin hetken omaa aikaa, kun tuo lapsi ei päiväuniakaan enään nuku lainkaan.
Ei, en päivääkään tuon pienen ihmisen kanssa vaihtaisi mihinkään! Tarvitsen vain säännöllisesti sitä omaa hetkeä ja rauhaa.
